Markus Laine ilmoitti tiistain Pre Game Press Caféssa jättävänsä ammattilaiskiekon taakseen ja ottavansa vastaan nyt siviilityön mukanaan tuomat haasteet. Jääkiekkoa mies ei kuitenkaan aio hylätä, eikä lopettaa. Paluu kasvattajaseuraan Naantalin VG-62:n riveihin on seuraava siirto Laineen jääkiekkoelämässä.
– Ei sitä silloin reilu 15 vuotta sitten miettinyt tällaisia juttuja. Silloin oli tärkeintä vaan päästä pelaamaan johonkin niin, että sai keskittyä pelkästään siihen jääkiekkoon.
– Pienenä, kun oli maajoukkuessa, haaveet oli liigassa. Sillä tavalla tavoitteet täyttyivät. Ja Mestis on kuitenkin ns. ammattilaissarja, joten tyytyväisenä katson uraani tästä taaksepäin.
TUTOn paitaan yhteensä kahdeksalla eri kaudella pukeutunut Laine on kokenut seuran mukana paljon. Välillä on oltu huipulla ja välillä ihan pohjalla. Ja siihen väliin mahtuvat myös ne kaikkein makeimmat muistot.
– Ylivoimaisesti mieleenpainunein on se, kun pudotettiin Kärpät liigakarsinnasta. Tami oli silloin Kärppien päävalmentaja. Me nuoret koulupojat mentiin sinne ja teimme jotain aivan käsittämätöntä.
– Itse tein vielä ratkaisevassa viimeisessä ottelussa tasoitusmaalin, jolla päästiin sitten jatkoajalle. Huikean hieno maali, nousin punaiselle ja lämäsin ränniin. Kärppien maalivahti lähti maalin taa pysäyttämään kiekkoa, mutta kiekko pomppasikin jostain pleksin reunasta tyhjään maaliin, Laine naureskelee.
Kärpät oli voittanut tuolla kaudella runkosarjan ja TUTOn piti olla vain suupala nimivahvalle ryhmälle. Kupittaalla pelatut ottelut TUTO hävisikin aika selvästi, mutta kotonaan Kärppien kovat nousupaineet ja TUTOn puolella majaillut onni pohjusti yhden kaikkien aikojen yllätyksistä. TUTO nappas kaikki kolme voittoa vieraissa ja jatkoajalla.
Myös Laineen toinen nosto muistojen syövereistä liittyy karsintapeleihin. Suunta vaan oli eri.
– Toiseen suuntaan oltiin karsimassa Hokkia vastaan. Viimeisen pelin voitto jatkoajalla on jäänyt mieleen. Jokilan Janne teki maalin, joka tuntui melkein mestaruudelta.
– Oli se todella tunteellinen hetki, kun oli viimeistä kertaa TUTOn paita päällä tiistain lehdistötilaisuudessa. Paljon on TUTO-merkkisen paidan eteen tehty, mies huokaa.
”MINULLA ON TUTO-KORTTIKIN”
Laineelle kertyi Mestiksen lisäksi otteluita myös Ruotsin Allsvenskanissa, Ranskan pääsarjassa sekä kotoisessa SM-liigassa. Liigassa mies edusti JYP:iä ja TPS:ää
– Liigassa rooli jäi pieneksi, mutta pystyin siellä pelaamaan sen 50 peliä.
– Ruotsissa meillä oli tosi heikko joukkue ja hävisimme melkein kaikki pelit. Sen reissun suurin anti oli kielen oppiminen ja tietysti ne ihmiset joihin sai tutustua.
Pelikaverit ovat monelle se juttu, jota jää eniten jääkiekosta kaipaamaan. Tällä kaudella TUTOn kopissa on vallinnut todella hyvä henki, eikä olekaan yllätys, että juuri tätä myös Laine jää kaipaamaan.
– Noita jätkiä tuolla kopissa tulee ikävä. Toivottavasti ollaan yhteyksissä jatkossakin. Siitähän tämä laji on hieno, että joka vuosi tulee parikymmentä uutta kaveria. Vanhana pappana voi mennä mihin kaupunkiin tahansa Suomessa ja aina on joku tuttu, Laine sanoo.
Tulevaisuudensuunnitelmat jääkiekon osalta ovat selvillä. Kasvattajaseuraan paluu on edessä välittömästi.
– Heti vaan, kun mahdollista, niin menen VG:n mukaan Naantaliin. Olen hyvässä kunnossa ja on halua pelata vielä. Hienoa palata kasvattajaseuraan.
Ja lienee mahdollista, että jatkossa Marli Areenan käytävillä kävelee tuttu mies:
– Kyllä minä TUTOn pelejä seuraan ja käyn ihan varmasti katsomassa. Minulla on TUTO-korttikin, Markus Laine päättää naureskellen.